Java tutustuu mereen ja mörköihin.

Kesämuistelot siis jatkuu. Alkaa masentaan tää syksyn tulo, niin ihan hyvä vaan pidättäytyy noissa kesän tapahtumissa :) Maalla ollessa Java sai tutustua ensimmäistä kertaa merenrantaan, ja hui kamala se vesi oli pelottavaa! Ensin juoksenneltiin innoissaan, mutta vedessä tajuttiin, et vesihän oliki märkää ja kylmää. Siihen paikoilleen oliki sitten hyvä jämähtää. Mamman kanssa tultiin kyllä pidemmälle, mutta tää baywatchtypy loikki hirmusta vauhtia aina takasin rantaan. Hetken aikaa maltettiin uiskennella, mutta loppupeleissä edes lelua ei voinu hakea, jos se meni vähäkin veden puolelle. Meidän hienohelma. Eli ei tullu uimisesta Javan uutta lempiharrastusta, mutta kyllä siitä vielä saaristolaiskoira tulee ;)
Tällä hetkellä Javalla taitaa olla murkkuikä tuloillaan. Ns.mörkövaihe pahasti päällä. Ulkoillessa "pelätään" vähä kaikkee, muristaan ja haukutaan. Hyvänä esimerkkinä tänään lenkillä tuli vastaan muovinen kukkapurkki, ja sillehän piti kamalasti murista. Tosi rohkeesti kuitenkin käytiin sekin sitte haistelemassa ja toteemassa ihan vaarattomaksi. Näin me tehdään tälläsissä tapauksissa, ja uskon että teen tässä oikein, niin jää niistäkin möröistä sitten loppupeleissä hyvä muisto. Muuten ei vielä kauheesti kokeilla rajoja, mut uskon et sekin aika pian tulee, onhan mun vaavi jo melkein 7kk!
Sit aletaankin lähestymään sitä ikää, että ensimmäisiä juoksuja voidaan alkaa odottelemaan. Tiedä nyt sitten onko odottaminen oikee sana tähän, kun nään jo painajaisiakin tätä aihetta koskien :D Parin viikon aikana oon kuitenkin huomannu jotain muutoksia Javan käytöksessä, ja epäilen että ne vois liittyä juoksuihin. Lenkeillä mennään ihan hulluna hajujen perässä, pestään itseensä paljon ahkerammin ja hellyydenkipeys on kasvanu. Nyt vaan pidetään peukkuja, ettei ihan vielä alkais, kun meillä ois ensimmäiset pentunäyttelyt parin viikon päästä!
Nää näyttelyt jänskättää ihan kamalasti. Ei olla oikeen keretty käymään mätsäreissä, joko mun töiden takia tai sitte oon ollu kipeenä ym. Kovasti on kuitenkin harjoiteltu tuossa meidän kentällä, ja käsittelyharjotuksiin on saanu osallistua niin kaverit kuin heidän vanhemmatkin :D Eniten kuitenkin jänskättää, että miten Java pystyy keskittyyn siihen hommaan, kun niin paljon koiria ympärillä. Tätäkin on harjoteltu, käymällä enemmän paikoissa, missä on koiria ja siellä harjoteltu keskittyyn omiin juttuihin. Välillä hyvin tuloksin ja välillä taas...no..ei niin hyvin tuloksin. Mutta ei stressiä, hyvin se menee :)
Java osaa olla tosi valikoiva kavereiden suhteen. Joitan koiria saatetaan arastella pitkäänkin, kun sitten taas toisten kanssa ei juurikaan keretä edes tervehtiä ku pitää olla jo touhuumassa yhdessä. Oon yrittäny keksiä tähän jotain syytä, mutta ainakaan kyse ei ole koiran koosta eikä aktiivisuuden (?)tasosta. Pientä roturasismia on kyllä ilmoilla, shelttien lisäksi Java tykkää erityisesti russeleista. Niitä ei ole kyllä tullu yhtäkään yksilöä vastaan, jonka kanssa Java ei ois tullu heti juttuun :) Ihmisten kanssa ei ollakaan yhtään näin vaativia. Kaikkia rakastetaan yhtä paljon. Kerran koirapuistoon tuli täysin tuntematon mies, ja mitä Java tekee ensimmäisenä? Hyppää sen syliin, ja siinä sitten oltiinkin rapsuteltavana hyvä tovi :D Että jos joku kaipaa hyvää miesteniskukeinoa, niin voin lainata Javaa siihen tarkoitukseen ;) Mamman pikku kulti <3

Löyty hieman liian suuri keppi, ei jaksanu raahata perässä :(

Välillä jopa huilailtiin hetki.

Harjoteltiin seisomista. Tuuli niin kovasti takaa päin, että saatiin korvatkin alas ;)

Tässäkin koitettiin harjoitella nätin maiseman edessä, mutta oli vähän huono alusta.

Uskallettiin vähän jo polskia.

Lopuksi vielä vähän palloleikkejä.

Kotona jälleen

Kotona ollaan taas. Monelta kantilta katsottuna oli kyllä hyvä lähteä vähän pidemmäksi aikaa maalle. Sisäsiisteys on parantunut ihan huimasti! Yöt ollaan siistejä ja muutenkin on vain kahdet pisut tullu sisälle torstain jälkeen. Uskon, että tästä saa kiittää sitä, että tuolla ravattiin ulkona oikeen urakalla. Välillä käytiin tunninkin välein metsästämässä pissaa, ja se tuotti toivotunlaisia tuloksia :) Luulin myös, että matka olis parantanut neidin matkapahoinvoinnin, mutta ilmeisesti niin ei ollut. Kotimatkalla nimittäin oksennettii kolmesti 50km automatkan aikana. Junamatka meni sentään yhtä hyvin kuin mennessäkin. Nyt saatiin kuitenkin rokotuksien yhteydessä pahoinvointilääkkeet pitkille matkoille. Toivottavasti niistä olis apua.
Sitten niistä matkan huonoista puolista...Neiti on oppinut taitavaksi kerjääjäksi, koska kukaan ei pystynyt vastustamaan tuon söpöliini katsetta ja niinpä se on saanut kaikki mahdolliset herkut. Haukkuminen on myös uus kiva harrastus. Varsinkin jos joku toinenkin tekee niin. Ei onneksi ole räksyttäjä ihan pahimmasta päästä, mutta kerkesin jo iloita, että olen saanut hiljaisen yksilön ;)
Vaikka tultiinkin takasin kaupunkiin, ollaan vietetty tämäkin viikonloppu lähinnä maalla. Käytiin taas katsoon hevosia ja ponejakin. Meidän seurana ollut russelineiti ei vieläkään oikeen tahtonu olla Javan kaveri :/ Java ei kyllä lannistunu, vaan viimeiseen asti koitti saada sen mukaan leikkiin. Jospa ens kerralla...
Rokotukset käytiin tehostamassa. Samalla käytiin puntarilla, tuloksena 4,2kg. Eläinlääkärin ennustuskin kävi toteen, ja tänään neidiltä lähti kaksi ylähammasta! Mun pikkutyttö kasvaa <3

Sisäsiisteyspirskeet vol. 1

Viikonloppuna oli aivan ihana sää. Lauantai oli jo suhteellisen kuivaa ja sunnuntaina hellittiin oikein helteellä. Keksittiinkin ihan selkeä yhtälö tähän meidän neidin sisäsiisteyteen; kuiva + lämmin = ulos pissiminen ja märkä + kylmä = sisälle pissiminen.Tää ei nyt tullu kauheena yllätyksenä :D Mutta pääpointti tässä asiassa oli tosiaan se, että lauantaina tuli ekat pissit ulos!! Naapureiden iloksi pistettiin bileet pystyyn ja näytettiin varmaan ihan kahjoilta, mutta olihan se juhlimisen arvoista. Sama homma jatkui sunnuntaina, kunnes maanantaina tuli taas sade :( Kaikkein parhaimmat juhlat oli kuitenkin tänään, kun neiti päätti jo kakkiakin ulos! Voi tätä riemun määrää ;)
Sunnuntaina tosiaan ulkoiltiin oikeen urakalla. Lämpimät säät oli houkutellu muitakin ulos, joten päästiin tutustumaan monenlaisiin ihmisiin. Nähtiin mummoja, miehiä, naisia, lapsia, nuoria. Hiukan vielä arastellaan joitain ihmisiä(varsinkin niitä hampaat irvessä yli kurkottavia), mutta kun laskeudutaan matalammaksi, niin meidän neidistä saa oikein hyvän ystävän. Tavattiin mm.5kk vanha cairnterrieri, josta varmaankin saa tulevaisuudessa leikkikaverin ja 9-vuotias soopeli shelttipoika. Muutenkin tällä alueella on paljon koiria, ja suurin osa vieläpä samaa kokoluokkaa, joten kavereita riittää. Tosin täällä riittää myös niitä, joiden kanssa ei huvita tehdä ystävyyttä. Viikonloppuna tuli vanha mummo koiransa kanssa vastaan, ja tää koira kuolas semmoista oksennuksen sekaista limaa ja puklautti jotain uloskin. Silti tää mummo koitti tyrkyttää, että pitäis antaa heidän tutustua lähemmin.."Juu, ei ku meillä ei vielä oo nää rokotukset kunnossa" ja kauheella kiireellä pois. Mikä lie raukalla oli, mutta mummoa ei tuntunut hetkauttavan.
Eilen neiti oli ihana, kun näki ilmeisesti unta jalat sätkien ja kamalasti "haukkuen". Liekö olis siskojensa kanssa kirmannut <3